Vaimo on sitä mieltä, että kesä ei ole vielä alkanut, koska ei kuulemma ole tarpeeksi lämmin. Tosin vaimon mielestä +25 astetta on siedettävä ja vasta +35 mukavan lämmin. Mun ja poikien mielestä nyt on jo viikkotolkulla ollut kesä! Vuosi sitten pojat olivat vielä niin pieniä, ettei heidän kanssaan voinut vielä tehdä mitään kovin ihmeellistä. Lähinnä he olivat mukana ja ihmettelivät näkemäänsä. 

Meillä ei ole mukamas koskaan mitään ohjelmaa, mutta koko ajan tehdään kuitenkin jotain ja päivät menevät vauhdilla. Sen takia en ole pahemmin ehtinyt tännekään kirjoitella. Ennen kaikkea ollaan poikien kanssa oltu kaikki päivät ulkona, sisällä on käyty lähinnä syömässä ja nukkumassa päikkärit. Muutama mummolareissukin ollaan tehty, mutta ei mitään sen pidempiä reissuja. Lähimetsässä ollaan kyllä retkeilty, samoin käyty uimarannalla, puistoissa ja kotieläinpihassakin. Ollaan siis vietetty aivan mahtavia kesäpäiviä. Vaimon loma tuli ja meni. Sen aikana ehdittiin touhuta koko perheen voimin kaikkea mahdollista mukavaa. 

Moni ihmettelee, miten saan aikani kulumaan poikien kanssa. Oikeastaan se ongelma on lähinnä niinpäin, että ne päivät menevät vähän liiankin nopeasti. Ja nautin aivan suunnattomasti päivien viettämisestä heidän kanssaan. Ihailen poikien (ja ylipäätään lasten) kykyä ihmetellä niin aidosti ympäröivää maailmaa. Poikien kanssa saadaan helposti kulumaan puolituntia siihen, että seurataan leppäkerttua joka kävelee hiekalaatikon reunaa pitkin. Jokainen vastaantuleva kivi, kanto, oksa ja pudonnut lehti pitää myös tutkia huolella. Kaikki eläimet kiinnostavat kovasti, ötöiköistä lintuihin ja oraviin; niiden seuraamiseen eivät luultavasti koskaan väsy. Kun ollaan käyty uimarannalla, on ihanaa nähdä, miten innoissaan pojat ovat vedestä. Tulee melkein omat lapsuuden kesät mieleen, jolloin käytännössä asuimme järvessä sisarusteni kanssa. 

Kun alkuvuodesta aloimme kirppareilta hankkia kesävaatteita en oikein osannut hahmottaa, minkä verran niitä sortseja ja t-paitoja kannattaa pojille hankkia. Ja kun alkukesä oli hieman viileämpi ehdin jo ajatella, että mahtaako näille kaikille vaatteille tosiaan olla käyttöä. Mutta kun ilmat lämpenivät huomasin aika nopeasti, että kyllä niitä sortseja ja t-paitoja saa olla ihan kunnon pinot, kun kerran paljon ulkona ollaan. Tällä hetkellä kierrossa taitaa olla vajaa parikymmentä t-paitaa ja reilut kymmenet sortsit, näistä joitain on pidetty vähän siistimpinä vaatteiteina, mutta kaikki ovat kyllä ihan aktiivisessa käytössä. Ja tuo määrä on juuri hyvä. Paitoja kuitenkin menee vähintään kaksi per poika per päivä, helposti enemmänkin. Ja jos ei ihan joka päivä ehdi pestä edellisen päivän pyykkejä, niin äkkiä nuo kaikki vaatteet tulevat käyttöön. Kun oltiin yliyönreissulla mummolassa tuli jo vastaan se, että kotiin palatessa ei niitä puhtaita t-paitoja enää niin kovin montaa ollutkaan. Ehkä ensi kesänä selvitään sitten jo hieman vähemmällä vaatemäärällä. 

Vaikka kesä onkin ollut aivan mahtava, kuitenkin odotan jo (vaimolta salaa) syksyä. Syksy on aina ollut mun suosikkivuodenaika. Nautin siitä kun illat pimenevät, saa sytyttää kynttilöitä ja vetää villasukat jalkaan. Syksyn väriloistoa olen myös aina rakastanut. Ja tänä vuonna pääsen taas hyppimään lehtikasoihin ilman, että tarvitsee kerätä kummeksuvia katseita, kun voidaan hyppiä poikien kanssa yhdessä. ;)