Pojat kasvavat niin hurjaa vauhtia, että välillä melkein hirvittää. Uusia sanoja tulee joka päivä. Tällä hetkellä tuntuvat apinoivan suurin piirtein kaikki sanat. Myös motoriikkaa kehittyy ihan silmissä. Ihan mahtavaa seurata kahden pienen ihmisen kehitystä! Viime aikoina poikien leikkiminen on myös alkanut ihan huomattavasti kehittyä. Heille on viime viikkoina alkanut tulla aivan erilaista pitkäjänteisyyttä ja kykyä keskittyä  asioihin, mitä aikaisemmin. Nyt leikkimisessä alkaa jo selvästi olla hieman jotain ideaa. 

Otetaan nyt vaikka esimerkiksi poikien junarata, joka on tällä hetkellä yksi ihan ehdoton lemppari. Vielä kuukausi sitten kun rata otettiin esille, radankappaleita käytettiin lähinnä vastakkain paukuttamiseen tai muuten lyömäaseena. Nyt ovat yhtäkkiä keksineet, että näitä palikoitahan voi laittaa peräkkäin ja ajella rataa pitkin. Toki radan rakentamiseen tarvitsevat vielä apua, mutta valmista rataa ajelevat yhdessä ympäri välillä pitkiäkin aikoja. Rataa säilytettään yhdessä isossa laatikossa poikien huoneessa. Yleensä heti aamulla ensimmäisenä raahaavat laatikon olkkariin ja päivä alkaa heti junaleikeillä. Ilmeisesti pojat ovat ottaneet Pienen pieni veturi-biisin vähän liian kirjaimellisesti. Nyt ovat myös oppineet, että leikkien jälkeen rata kerätään takaisin laatikkoon. Siitä tuleekin välillä melkein kilpailu, kumpi ehtii kerätä enemmän palikoita laatikkoon. Vaimon siskon lapset ovat jo vähän vanhempia, ja heiltä saatiin joku kerta muovikassillinen radanpalasia, junia, puita ja muita oheishärpäkkeitä mitä rataan liittyy. Kaikkia osia ei olla vielä edes otettu käyttöön, toistaiseksi pojat ovat oikein tyytyväisä vähän yksikertaisempaankin junailuun. 

DSC_1437.jpg


Yksi poikien kestosuosikko on heidän moponsa. Tuossa päivänä eräänä vietettiin puoli päivää poikien kanssa mopoa tuunaten. Vessapaperirullista tehtiin pakoputket ja pojat liimailivat mopoon tarroja. Pillikin siihen kiinnitettiin, niin voivat vihellellen ilmoittaa tulostaan. Mopoja meillä on vain yksi. Toki joskus tulee tappelu, mutta nykyään enää ihan yllättävän harvoin. Myös duplot ovat ihan hitti. Haettiin Ikeasti pieni Lack-pöytä, johon ruuvattiin tuo duplolevy kiinni. Ympärille piirrettiin vielä tiekin. Nyt molemmat mahtuvat hyvin rakentelemaan pöydän ympärille, kukaan ei omi levyä ja lattialta löytyy palikoita paljon vähemmän. Jonkin verran jaksavat duploilla rakennella jo ihan itsekseenkin. Kaikkein eniten kuitenkin tykkäävät, kun heidän kanssaan rakentelee. 

DSC_1440.jpg

Myös kaikki autot ovat miellä kovassa suosiossa. Samoin poikien joululahjaksi saama nukke. Nukkea roikotetaan usein leikeissä mukana, sitä pojat kutsuvat ihan vaan vauvaksi. Vauvalla on kestovaippa päällä ja toistakymmentä kertaa päivässä vauvalta tulee kakka, jolloin äiti käy vessassa pesemässä vauvan pyllyn. Kakka tulee säännöllisesti myös monilta pehmoleluilta, joskus autoiltakin. Kerran toinen roikotti mulle vauvan kaulahuivia ja ilmoitti että kakka on silläkin. Aloitin jo selittämään että kaulahuivit eivät kakkaa, mutta sitten ajattelin että äh, pitääkö mun olla näin rajoittunut. Jos heidän touhuissaan kaulahuivilta tulee kakka, niin kai sekin sitten pestään. Kuitenkin kun ikää ja ymmärrystä tulee enemmän aivan taatusti tulevat ymmärtämään, etteivät kaulahuivit kakkaa. Tällä hetkellä kuitenkin touhuavat posket punaisina ja ovat innoissaan, kun äidit osallistuvat  heidät leikkeihinsä ja ovat niistä kiinnostuneita. Myös kirjoista pojat tykkäävät kovasti ja meillä luetaan paljon. Kirjastossa käydään poikien kanssa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Juuri eilen mietin kun käytiin lainaamassa uusi kirjakasa, että vielä kyllä varmaan tarvitsee hetki odottaa, että pojille voi omat kirjastokortit hankkia. 

Nyt kun poikinen leikeissä alkaa olla enemmän pointtia, pääsee äitikin ihan kunnolla leikkimään! Ihan huippua! Esimerkiksi tuon junaradan tai duplojen kanssa helposti vierähtämään tunnin jos toisenkin. Pojat nauttivat ihan hirveästi siitä, kun heidän kanssaan leikkii, kuka lapsi siitä nyt ei pitäisi. Ja onhan tuo leikkiminen varsin mukavaa äideistäkin, joten mikäpä siinä. Kuitenkin välillä ihan tarkoituksella saavat leikkiä myös keskenään ilman aikuista. Ja tosiaan ihan viime viikkoina on alkanut näkyä, miten sujuvasti he jo leikkivät yhdessä. Tämän ikäsellä  homma menee toki vielä niin, että kummallakin on omat jutut menossa. Kuitenkin esimerkiksi junaradan kanssa leikkivät yhdessä niin, että molemmilla on oma juna ja sitten ajelevat ympäri rataa. Ihan mahtavaa kun näitä on kaksi, pojista on nyt jo niin uskomattoman paljon seuraa toisilleen.