Se nyt on varmaan sanomattakin selvää, että lapsiperheessä eivät kotityöt lopu koskaan. Paljon tehdään kotitöitä yhdessä poikien kanssa, he osaallistuvat omalla tavallaan. Poikien ehdoton suosikki on imuroiminen. Heillä on oma pieni leikki-imuri, mitä he haluavat säilyttää siivouskomerossa äitien imurin vieressä. Ja kun äiti imuroi, pojat imuroivat myös. Yleensä jako menee niin, että toisella on itse imuri ja letku, ja toisella on putki ja suutin. Toinen poikien suosikki on ostoskassien purkaminen. Tehdään kerran viikossa reissu Prismaan, mistä ladataan mahdollisimman pitkälle kaikki seuraavan viikon ruoka- ja muut päivittäistavarahankinnat, lähikaupasta sitten viikon mittaan täydennetään jos on tarpeita. Ostoskasseja pojat purkavat melkoisella innolla, ja täysin ennakkoluulottomasti maistelevat kaikkea mikä näyttää syötävältä tai muuten mielenkiintoiselta; tarkkana saa siis olla. Viimeksi kahvipaketista löytyi pienten hampaiden tekemä reikä.. Kestovaippojen täyttämiseen pojat osallistuvat myös innolla. Vaippapyykkiä meillä tulee koneellinen päivässä, joten myös täyttäminen kuuluu meidän jokapäiväisiin töihin. Kumpikin osaa muuten jo sanoa "imu" ja "kuori". Poikein suuri huvi on etsiä vaipoista ja imuista tiettyjä kuvia. Tai vaihtoehtoisesti juosta ympäriinsä vetäen perässä aio-vaippaa jossa on kiinteä imu. Valmiita vaippoja he vievät melkein kilpaa vessaan niille tarkoitettuun laatikkoon. Tiskikoneen täyttämiseen pojat auliisti osallistuvat tunkemalla omia lelujaan koneeseen, eli tarkkana saa olla tässäkin ennen kuin koneen laittaa päälle. Pojat myös vuorotellen saavat laittaa tiskikoneen päälle. Tämä on muuten huomattavasti vähentänyt kiinnostusta näpelöidä tiskikoneen nappuloita, kun niihin saa koskea ihan luvan kanssa. Pojat tietävät, että saavat laittaa koneen päälle, mutta sen jälkeen nappuloiden annetaan olla. Lisääntyvässä määrin pojat myös osallistuvat omien lelujensa keräämiseen ja paikoilleen laittamiseen.

Vaikka paljon tehdäänkin yhdessä, on kuitenkin myös asioita, mitä mielleellään teen ilman pieniä apulaisia. Ensimmäinen on kissojen paskalaatikon siivoaminen. Tämä ei varmaan kaipaa selityksiä. Ja toinen on vessapöntön peseminen ja yleensäkin vessan siivous. Jotenkin ihmeen kaupalla pojat eivät ole vielä keksineet, että pöntön kannen saa ylös ja siellä on vettä. Ja toistaiseksi yritetään myös pitää heidät onnellisen tietämättöminä koko asiasta. Koska sekin päivä aivan varmasti tulee kun tämän keksivät ja alkavat dipata asioita pönttöön. Yritän siis visusti olla näyttämättä mallia, että äiti pyörittää harjaa pöntössä. Sängyn petaaminen käy kaikkein parhaiten yksin, mikä kuitenkin harvoin onnistuu. Nyt ollaan onneksi vähitellen pääsemässä poikien kanssa siihen, että he odottavat sängyn vieressä sen aikaa kun äiti petaa, ja vasta sitten sänkyyn voi mennä. Pyykkien kuivamaan laittaminen ja viikkaaminen ovat myös asioita, mitkä käyvät huomattavasti nopeammin, jos saan tehdä ne yksin. 

Poikien päikkäriaika on se ainoa hetki päivässä, kun saan rauhassa tehdä juttuja. Usein ainakin osa tuosta ajasta menee juuri noihin kotitöihin, mitkä sitä mieluiten tekee ilman pieniä apulaisia. Aikaa onneksi jää muuhunkin ja silloin saatan hörpätä kupin teetä, leipoa, lukea lehtiä ja kirjoja, surffailla netissä tai vaikka kirjoittaa, joskus yritän ehtiä myös tehdä käsitöitä tai tuunailla juttuja. Blogia olen ehtinyt nykyään päivittää selvästi aikaisempaa harvemmin. Vielä vähemmän olen ehtinyt lukea muiden blogeja. Nyt muutamana päivänä mulla on kuitenkin ollut sen verran enemmän aikaa, että olen lueskellut blogeja oikein urakalla. Ihanaa kuulla, mitä vanhoille "tutuille" kuuluu ja toisaalta törmäsin myös moneen uuteen mielenkiintoiseen blogiin. Ihanaa huomata, että sateenkaariperheaiheisia blogeja tulee koko ajan lisää. Ja vielä ihanampaa on huomata, että niin kovin monessa sateenkaariperheessä odotetaan tai niissä on jo lapsia. Toisaalta myös lähetän erittäin lämpimiä ajatuksia heille, jotka ovat ehkä pitkäänkin yrittäneet, mutta vauvaa ei vielä kuulu. Mihinkään blogiin en ole tainnut ehtiä kommentoimaan mitään, sitä yritän kyllä jossain kohtaa taas ehtiä tekemään. Näin yhteisesti kuitenkin onnea kaikille jo vauvat saaneille ja tsemppiä odottajille ja yrittäjille! Mielelläni seurailen teidän monen matkaa jatkossakin. 

DSC_1218.jpg