Ainahan mä olen joulusta tykännyt. Näin lasten myötä ajatukset tällaisista juhlista muuttuvat ja niistä tulee entistäkin tärkeämpiä. Viime vuonna pojat olivat vielä niin pieniä, etteivät pahemmin joulusta tietäneet. He taisivat silloin olla eniten innoissaan lahjapaperien rapistelusta. Tänä vuonna onkin sitten jo ihan eri tilanne. Pojille voi jo ihan eri tavalla selittää asioita ja heidän kanssaan tehdä juttuja. Viime vuonna meillä ei vielä ollut edes joulukaleteria, mutta tänä vuonna on. Ihanaa, millaisella innolla pojat ovat tässä viime aamuina olleet avaamassa luukkuja! Tosin vähän on vielä haastetta muistaa, että luukkuja saa avata vain yhden päivässä. Ostin myös pojille sellaisen kestojoulukalenterin. Siitä olin haaveillut ja nyt sellainen kohdalle osui. Sattui vielä niin kivasti, että kalenteri on tässä lähistöllä olevassa kehitysvammaisten työpajassa tehty kierrätysmateriaaleista. Tänä vuonna ajateltiin laittaa kalenteriin jotain pieniä yllätyksiä. Ensi vuonna kun pojat ovat isompia, suunnitelmissa olisi toiminnallinen joulukalenteri. 

Viime viikonloppuna meille hiipi vähän niin kuin vaivihkaa joulu. Ensinnäkin, tehtiin porukalla pipareita. Vaimon kanssa  vähän pelättiin, millainen sekametelisoppa syntyy, kun poikien kanssa aletaan leipoa pipareita. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, pojat osoittivat olevansa ihan synnynnäsiä leipureita! Mainittakoon, että piparitaikina oli luonnollisesti maidotonta, niin että E-poikakin voi allergioineen noita pipareita (ja taikinaa) maistaa. Taikina pojat toki maistelivat, mutta suurin osa kyllä lopulta päätyi pipareiksi. Pojat eivät ole aikaisemmin syöneet keksejä tai vastaavia, mutta valmiita pipareita saivat nyt maistaa. Ja kovin tyytyväisen oloisina niitä mutustelivat. Tuo pipareiden tuoksu on sellainen, mikä ehdottomasti kuuluu mun jouluun. Ja leipomisen myötä nyt meillä tuoksuu joululta. 

DSC_0415.jpg


Viime viikonloppuna meillä kaivettiin myös joulukoristeita esiin. Niistä pojat ovat olleet huomattavan kiinnostuneita, etenkin kaikista valoista. Heti aamulla he ensimmäisenä juoksevat katsomaan, onko kaikkein kiinnostavimmat koristeet edelleen paikalla. Voi meitä kun joulun jälkeen koristeet kerätään taas pois.. Pojilla on kirja Richard Scarryn Touhukkaat tarinat, missä on juttuja ja kuvia joulusta. Tuota kirjaa ollaan sitten kovasti tässä viime päivinä luettu. Oltiin viikonloppuna myös joulukauden avajaistapahtumassa, missä oli luonnollisesti joulupukki, lapsia laulamassa joululauluja ym. On ihanaa nähdä tuo poikien ilo ja innostus, mikä kaikkeen tällaiseen liittyy! Voi kun vielä saataisiin pari astetta pakkasta ja muutama sentti lunta maahan, alkaisi oikeasti tuntua vielä enemmän joululta. 

IMG_20151129_173157.jpg