E-pojan allergia-asioihin liittyen käytiin joku aika sitten lastenpolilla. Lastenlääkärin mukaan E-poika on kuulemma "varsin terhakan oloinen nuori mies". E-poika on voinut tosi hyvin nyt kun allergiat ovat tiedossa ja maito, muna sekä soija ollaan visusti pidetty pois hänen ruokavaliostaan. E-poika on myös selvästi pyöristynyt sen jälkeen kun allergiat saatiin hoitoon ja painoi 1v-neuvolassa jo kilon enemmän, mitä veljensä. Käytiin myös lastenpolin ravitsemusterapeutin juttusilla. Ravitsemusterapeutti suositteli, että kalaa voisi syödä mielellään melkein joka päivä. Samoin hän ohjeisti, että jos nyt imetyksen ohella menee tarpeeksi kauramaitoa, ei mitään kalkkilisiä tarvita. Kuitenkin saatiin ohje käyttää pientä määrää monivitamiinia, koska maitotuotteiden ollessa pois ruokavaliosta voi kuulemma joistain hivenaineista tulla puutetta. Tosin vielä tällä hetkellä imetyksen kautta pysytytään aika hyvin turvaamaan E-pojan vitamiinien ja hivenaineiden saanti. Mä olin jo etukäteen päättänyt, etten ala enää tässä vaiheessa etsimään E-pojalle sopivaa maitoa, vaan mieluummin vaikka sitten imetän vähän enemmän ja pidempään. Ravitsemusterapeutti kuitenkin ohjeisti, että tässä kohtaa sellaiselle ei ole edes tarvetta kun  ikää on jo tämän verran, ravitsemusasiat muuten kunnossa ja poika syö hyvin. Imetyksen loppuessa E-poika voi siirtyä pelkästään kauramaitoon.

Matkan varrella oon monestakin eri paikasta lukenut, miten kuulemma julkisella puolella lasten allergioita hoidetaan huonosti, vanhempia ei oteta vakavasti, oireita ei oteta tosissaan ja esim. maitoaltistuksessa ei saada lääkärin mielestä positiivista tulosta, vaikka lapsi miten oireilisi. Nyt on kuitenkin aivan pakko sanoa, että meidän kokemus julkisesta terveydenhuollosta lapsen allergian hoitajana on täysin päinvastainen! Missään kohtaa oireita ei ole vähätelty tai vanhempien kertomaa tai mielenterveyttä ei olla kyseenalaistettu, ja muutenkin kaikki on sujunut todella asiallisesti. Meillä on ollut koko ajan olo, että E-pojan allergiat ovat hyvässä hoidossa. Samoin imetystä tai imetysdieettiä ei ole kyseenalaistettu. Haluan kertoa tämän kaiken siksi, että internetin ihmemaassa liikkuu paljon käviä kertomuksia julkisesta terveydenhuollosta, mitkä eivät kuitenkaan ole koko totuus. 

E-pojan allergiat ovat väkisinkin vaikuttaneet koko meidän perheen ruokailuihin. Siihen pyritään, että meillä kaikki söisivät pääsääntöisesti samaa ruokaa. Toki me ei olla lähdetty rajoittamaan O-pojan syömisiä tämän takia, hän saa maitotuotteita ja munaa muun ruuan lisänä tai sitten E-pojalla on joku korvaava vaihtoehto. Esimerkiksi välipalalla E-poika syö usein kaurajogurttia ja O-poika tavallista jogurttia, viiliä tai rahkaa. O-poika rakastaa raejuustoa, ja sitä onkin usein hänen lautasellaan muun ruuan lisänä. E-poika juo siis ruuan kanssa kauramaitoa. O-pojalle ollaan useaan otteeseen yritetty tarjota tavallista maitoa, mutta jostain syystä hän ei suostu sitä juomaan. O-poikakin juo siis kauramaitoa. 

Ei ole mikään ongelma tehdä maidotonta, munatonta ja soijatonta kasvisruokaa. Paljon suurempi ongelma on ollut tuo ravitsemusterapeutin ohje, että kalaa pitäisi syödä mielellään joka päivä. Aikasemmin me oltiin poikien kanssa syöty lähinnä uunikalaa ja kalakeittoa. Mutta jos noita kahta syö vuorotellen joka päivä vaikka nyt kuukaudenkin, niin siinä vaiheessa meillä ei kyllä syö kalakeittoa enää edes Pirpana! Iso haaste onkin ollut sellaisten kalaruokien löytäminen, mitkä ovat sen verran helppoja että soveltuvat arkiruuaksi, ja toisaalta ovat sellaisia, että pojatkin voivat niitä syödä. Kaloista meillä käytetään lähinnä Norjan lohta, kirjolohta ja seitä, joskus siikaa ja satunnaisesti joitain muita. Kalaruuista poikien ehdoton lemppari on kalakeitto. Siihenkin saa vaihtelua, kun vaihtelee vihanneksia, kalalajeja ja mausteita. Ihan "tavallista" uunikalaa ollaan syöty, ja lisäksi oon kehitellyt kaloille sopivia kuorrutteita, millä saa vaihtelua. Eräänlaista makaronilaatikkoakin ollaan kalasta tehty, samoin laatikkoa missä on kalaa, vihanneksia ja perunaa. Myös vihreä curry missä on kalaa uppoaa poikiin hyvin. Hyvä ystäväni on kokki ja häneltä sain useamman hyvän kalareseptin, joista osa vielä odottaa kokeilua. 

Kalakeiton lisäksi pojat tykkäävät muistakin keitoista. Kasviskeittoa on tietysti tehty, sekä bataatti-linssi-kookoskeittoa. Couscousista pojat tykkäävät, mutta sen jälkeen on kyllä sotku melkoinen, kun sitä ovat sormiruokailleet. Ravitsemusterapeutin neuvosta meillä on nyt syöty myös kvinoaa, mistä tykätään koko porukka. Kvinoa ei myöskään ole yhtä tahmaista kuin couscous, joten keittiön siivouksen suhteen pääsee vähän vähemmällä. Ravitsemusterapeutti myös ohjeisti, että vähitellen voi palkokasveja ottaa enemmänkin käyttöön, jos pojat niitä sietävät. Ja varovasti kun aloitettiin, ei mitään ongelmia ole tullut. Yksi poikien uusista lempiruuista on papu-nuudeli-wokki. Papupihvitkin maistuvat sekä erilaiset kaurakermalla höystetyt kasvissoossit perunan kanssa. Myös pasta maistuu pojille sekä leipä, yleensä ruuan kanssa kumpikin saa mutusteltavaksi palasen ruisleipää. Aamulla ja illalla meillä syödään puuroa. Haetaan viikon-parin välein paikallisesta REKOsta tuoreita luomuhiutaleita: niistä tulee niin hyvä puuro, että vaimon kanssakin syödään sitä mielellään. 

Pojat ovat alusta asti olleet tosi kiinnostuneita ruuasta ja syömisestä, ja varsin ennakkoluulottomasti maistelevat uusia asioita. Mitä vanhemmaksi ovat tulleet, sitä enemmän he selvästi ovat alkaneet myös kiinnittää huomiota siihen, mitä muiden lautasella on. Ja E-poika on jo selvästi hyvin tietoinen siitä, että O-poika saa asioita, mitä hänelle ei anneta. Tässä kohtaa tilanteen tekee vielä ikävämmäksi se, että pojat ovat vielä niin pieniä, ettei heille voi kunnolla selittää miksi näin tehdään. Ja äidin sydän luonnollisesti särkyy joka kerta, kun E-poika katselee ensin O-pojan lautaselle ja sen jälkeen tiukan kysyvästi äitiä. Yhden helpotuksen tähän toi mun uusi rakkaus keittiössä, nimittäin kikhernejauho! Sitä kun voi käyttää monella tapaa niin kuin kananmunaa ja siitä saa myös pyöräytettyä varsin oivan "munakkaan". Ihanaa, kun vähitellen alkaa löytyä enemmän näitä juttuja, millä E-pojan lautaselle voi korvata nuo allergian rajoittamat jutut! Kikhernemunakas maistui muuten koko meidän porukalle varsin hyvin, sitä tullaan varmasti syömään jatkossakin.