Ihanaa, kun pojat voivat vähitellen jo syödä samaa sapuskaa kuin mekin, eikä enää tarvitse olla koko ajan vääntämässä soseita. Tätä luonnollisesti helpottaa melkoisesti se, että molemmilla on jo useampi hammas sekä ylhäällä, että alhaalla. Sormiruokailtu ollaan siitä lähtien, kun saatiin pojat syöttötuoleihin istumaan. Alkuun sormiruokailu tuli lähinnä syöttämisen lisänä, mutta nyt poikien ruokailut alkavat ylipäätään kallistua entistä enemmän sinne sormiruokailun puolelle. Toki esimerkiksi puurot ja muut, mitkä ovat selkeästi lusikoitavia ruokia, menevät edelleen syötettynä. Alkuun suuhun päätyi vain murto-osa poikien sormiruokailemista sapuskoista, mutta nykyään ovat jo varsin näppäriä syömään omin pikku kätösin. Pojat ovat myös selkeästi kiinnostuneita ruuasta ja syömisestä, mikä tietysti on omiaan tukemaan tätä syömisharjoittelua. 

Multa on moni kysynyt, että mitä pojat sitten syövät. No, lisääntyvässä määrin sitä samaa, mitä mekin. Siis esimerkiksi puuroa, kasviksia, hedelmiä, pastaa, couscousia, perunaa, linssejä, kalaa ja leipää. O-poika syö myös kananmunaa ja soijajogurttia, ja nyt kun 10kk napsahti mittariin, hänen kanssaan olisi tarkoitus alkaa kokeilemaan hapanmaitotuotteita. Molempien kanssa ollaan myös syöty Oatlyn kaurajogurttia, mikä uppoaa varsin hyvin. Yksi poikien suosikeista on tuo couscous. Ja kyllähän siitä toki äiditkin tykkäävät, mutta sotku keittiön pöydän alla on yleensä melkoinen sen jälkeen.. Riisiäkin ollaan syöty, mutta sen käyttö meillä väheni huomattavati sen jälkeen, kun viime aikoina on paljon ollut juttua arseenijäämistä riisissä. Vihannekset menevät pääsääntöisesti höyrytettyinä, näistä suosikki on ehdottomasti parsakaali. Kurkku, avokado ja muutamat muut menevät ihan sellaisenaa. Nyt jo voi myös huomata pojilla selkeästi erilaisia makumieltymyksiä: toinen ei pahemmin välitä kukkakaalista ja toisen inhokki on persilja sellaisenaan. Molempien uusia suosikkeja taas ovat selvästi satsumat ja hunajameloni.

Oman vivahteensa meidän arkiruokailuun tuovat E-pojan allergiat. Mä lähden siitä ajatuksesta, että allergiasta huolimatta meillä eletään täysipainoista arkea. Allergiat ovat toki jotain, mikä pitää ottaa joka päivä huomioon. Elämä ei kuitenkaan pyöri pelkästään sen ympärillä. Me vaimon kanssa halutaan, että allergioista huolimatta meillä syödään ns. tavallista kotiruokaa ja koko porukka syö sitten pääsääntöisesti sitä samaa. Koska kuitenkaan meillä ei ole mitään syytä rajoittaa vaimon ja O-pojan ruokailuja E-pojan allergioiden takia, heidän aterioitaan voidaan täydentää munalla, soijalla ja maituotteilla. Mä olen viime aikoina alkanut suorittaa enenevässä määrin erilaisia kokeiluja keittiössä, kun olen yrittänyt säätää eri reseptejä sellaisiksi, että ruoka sopisi meille kaikille. Esimerkiksi aika monta kokeilua tein pannarin kanssa. En löytänyt mistään sellaista pannariohjetta, joka olisi ollut munaton ja maidoton, mutta jossa kuitenkin käytettiin esim. vehnäjauhoja ja muita tavallisuuksia, mitä meidän kaapista löytyy. Mä en näe mitään syytä, miksi tässä kohtaa pitäisi esim. opetella käyttämään vaikka riisijauhoja tai tapiokatärkkelystä, kun eivät ne kerran meidän ruokavalioon kuuluu muutenkaan. Ja täytyy myöntää, että pienet kiksit siitä sain, kun monen kokeilun jälkeen sain lopulta pannarin onnistumaan.

Nykyäänhän etenkin lasten allergioiden kohdalla puhutaan paljon siitä, että on parempi siedättää, kuin välttää kokonaan. Samoin väännetään paljon siitä, ovatko imetysdieetit perusteltuja. Edelleenkin on olemassa koulukunta, joka on sitä mieltä, ettei sinne rintamaitoon siirry äidin ravinnosta mitään, joten imetysdieetit ovat turhia. Ensinnäkin, musta tuo on sikälikin jännä väite, että koska esimerkiksi alkoholi, nikotiini ja lääkkeet menevät yhdessä hujauksessa rintamaitoon, miten voidaan sitten kirkkain silmin väittää, ettei äidin ravinnosta siirry mitään maitoon? Ja oma kokemukseni on myös hyvinkin selkeästi, että niillä omilla syömisillä on suoraan vaikutusta lapseen. Mä oon kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että jos äiti on imetysdieetillä, sille pitää olla hyvät perusteet. Kuitenkin vähän väliä törmää näihin, että kun vauva 3kk ei nuku täysiä öitä ja saattaa kerran pari yössä jopa vähän itkeä, äiti sitten dieettaa kaikkea mahdollista, jos sillä saisi lapsen nukkumaan.. Kuitenkin jos selkeästi jostain tietystä ruoka-aineesta tulee lapselle allergiaoireita, silloin imetysdieetti on paikallaan. Mielellään toki myös lääkärin valvonnassa. Meille annettiin maitoaltistuksessa ohjeeksi, että E-poikaa saa altistaa niin paljon, kuin hän vain sietää. Ja ollaan myös ehdottomasti sillä linjalla, että yhtään turhaa ei aleta välttämään ja mieluummin altistetaan sen verran, kuin poika sietää. Mä olen vähitelleen lähtenyt imetysdieettiä keventämään. Toisin sanoen olen joskus syönyt vähän kananmunaa ja kodin ulkopuolella laittanut kahviini tavallista maitoa. Myös soijajogurttia oon syönyt ja sillon kun sitä ollaan annettu O-pojalle, ollaan satunnaisesti annettu t-lusikallinen myös E-pojalle. Soijarouhe taas on sen verran tujakampaa tavaraa, että sitä jos syön niin se näkyy myös E-pojassa. Noista kolmesta allergian aiheuttajasta E-poika kuitenkin tuntuisi sietävän soijaa kaikkein parhaiten. Ja tuo t-lusikallinen kerran viikossa on sellainen määrä, minkä E-poika ilman suurempia oireita sietää. Mä yritin jossain kohtaa käyttää tavallista maitoa kahviin myös kotona. Silloin tuo mun käyttämä maidon määrä kuitenkin selvästi yritti E-pojan sietokyvyn: pylly alkoi rajusti punoittaa ja tuli pulauttelua ja mahavaivoja. Niinpä tällä hetkellä käytän siis tavallista maitoa kodin ulkopuolella ja munaa syön satunnaisesti. Josko näillä pienillä altisteluilla toivottavasti olisi jotain vaikutusta allergioiden paranemiseen.