Vuosi sitten me oltiin vaimon kanssa ehditty jo käymään varhaisultrassa ja oltiin kuultu ensimmäistä kertaa tuo silloin niin hämmentävältä tuntunut kaksosuutinen. Uutta vuotta otettiin vastaan kavereiden bileissä ja mulla oli ekaa kertaa äitiyshousut jalassa: maha kun alkoi heti pömpöttää niin, etteivät omat housut mahtuneet jalkaan. KMV, joka siis oli tarkempi kuin mikään raskaustesti, kulki mun perässä vessaa myöden joka paikkaan, jos vaikka lauman kantava naaras olisi pitänyt pelastaa uhkaavilta raketeilta. Vuosi sitten meillä ei kuitenkaan ollut vielä aavistustakaan, miten mahtava ja toisaalta hurjakin vuosi meillä oli edessä.

Kulunut vuosi tulee jäämään mun ja vaimon mieliin ehdottomasti ikimuistoisimpana ikinä. Enkä usko, että tulevista vuosista mikään tulee tätä lyömään, vaikka olisivat miten hyviä tahansa. Lapsen saaminen on parasta, mitä kuvitella voi. Ja kun kohdalle vielä sattuu tuplaonni, niin eihän tätä voi verrata yhtään mihinkään. Tyyppien syntymä sekä kaikki sitä edeltänyt ja varsinkin sen jälkeinen aika on ollut mahtavinta aikaa ikinä. Vaikka laittaisin nippuun kaikki ennen Tyyppejä tekemäni ja kokemani asiat, ne jäisivät kirkkaasti kakkoseksi Tyyppien rinnalla. Mä koen olevani todella etuoikeutettu, että tällainen onni on sattunut mun ja vaimon kohdalle.

Kuluneen vuoden alkupuolisko meni etupäässä raskauden merkeissä ja Tyyppien tuloon valmistautuen. Ja tämä loppupuolisko on mennyt sitten Tyyppien kanssa, heihin tutustuessa sekä kehitystään ja kasvuaan seuratessa. Meidän lauma koki myös harvennuksen, kun ensin Paronitar ja myöhemmin vielä KMV:kin siirtyivät paremmille metsästysmaille. Vuoden aikana me ollaan myös ehditty juhlia vaimon kolmekymppisiä sekä vauvakutsuja, viettää ensimmäistä hääpäivää, retkeillä lähistöllä ja vähän kauempanakin, oltu mukana sateenkaariperhetoiminnassa, oltu remonttievakossa pienten kaksosten kanssa sekä törmätty moniin uusiin mahtaviin ihmisiin ja tutustuttu paremmin vanhoihin tuttavuuksiin, muutamia juttuja nyt mainitakseni. Vauva-arjen ja äitiyden myötä me ollaan myös vaimon kanssa tutustuttu toisissamme aivan erilaisiin puoliin, mikä on meitä lähentänyt entisestään. Kahdesta tuli kertaheitolla neljä, meistä tuli äitejä ja perhe. Tästä vuodesta ei myöskään voi puhua mainitsematta sitä, että lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista eteni eduskunnassa. Se on iso asia sekä yhteiskunnallisesti, että jokaiselle meille yksittäiselle tallaajallekin. 

Tänä vuonna joulukuun viimeinen päivä ei juurikaan eronnut meidän normaalista arjesta. Pojille keitettiin iltapuurot ja laitettiin heidän ajoissa nukkumaan, kuten muinakin iltoina. Sen jälkeen vaimon kanssa sitten ihan oikein katseltiin vähän telkkaria. No, oli meillä sentään pientä naposteltavaa vuoden vaihtumisen kunniaksi. Nykyään meidän elämä menee kuitenkin lasten ehdoilla. Ja koska pojat pitää laittaa ajallaan nukkumaan oli ihan selvää, että tänä vuonna vuosi vaihtuu ihan vaan kotosalla. Toisaalta me kyllä vaimon kanssa molemmat viihdytään oikein hyvin kotona. Sekä tietysti poikien kanssa, mutta muutenkin kaikkea pientä puuhastellessa. Eli sen puolesta totuttelu tähän lastentahtiseen arkeen on mennyt melko huomaamattomasti. 
Tulevaa vuotta ei olla oikeastaan pahemmin ehditty vielä ajatella. Tällä hetkellä me kuitenkin mennään päivä kerrallaan poikien ehdoilla. Aika sitten näyttää, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. 

Sinulle toivon tulevalle vuodelle ennen kaikkea onnea. Sitä, että olisit onnellinen ja löytäsit sen oman onnesi. Niin kuin mekin ollaan vaimon kanssa poikien ja oman perheen myötä löydetty. Jokaiselle onni tarkoittaa eri asioita ja ilmenee eri tavalla. Samoin jokainen määrittelee itse oman onnensa. Oli sinun onnesi millainen tahansa toivon, että löydät sen. Toivotan sinulle onnea vuodelle 2015!