Huh, ehdinpäs taas koneelle ja kirjoittelemaan tännekin. Meidän arki rullaa varsin mukavasti. Kuitenkin nuo päivät ovat sen verran kiireisiä, että välillä sitä aikaa on vaikea löytää kirjoittamiseen. Missään tapauksessa en kuitenkaan meinaa blogia unohtaa. Oikeastaan päinvastoin, mulla olisi paljonkin juttuja mistä haluaisin kirjoittaa, kunhan vain ehtisin. 

Yksi asia mitä oon paljon pohtinut viime aikoina on kaksosten identtisyys ja sen merkitys. Ja sehän on myös se, mitä meiltä aina ensimmäisenä kysytään, että ovatko pojat identtiset. Ilmeisesti isolla osalla terveydenhuoltohenkilöstöäkin on sellainen käsitys, että di-di -kaksoset ovat aina epäidenttisiä. Ja näinhän ei kuitenkaan ole, jos oikein muistan niin di-di -kaksosistakin noin kolmannes on identtisiä. Meillekin erinäisiä kertoja raskausaikana sanottiin, että koska pojilla on omat istukat ja kaikki muutkin roippeet omaa, silloin ovat epäidenttisiä (mitä eivät siis välttämättä ole). Samaa sukupuolta olevista di-di -kaksosista tuon identtisyyden voisi pomminvarmasti selvittää ainoastaan dna-testillä. 

Kun pojat syntyivät, jo leikkaussalissa muutaman minuutin ikäisinä heistä todettiin, että ovatpa eri näköisiä. Ja sitä ovat aivan selvästi edelleen. Ehkä nyt kun ikää on kohta se 5kk ovat hieman enemmän alkaneet muistuttaa toisiaan. Yöllä pimeässä heidät saattaa jopa epähuomiossa sekoittaa hetkellisesti, jos sattuvat olemaan samanlaisissa pyjamissa ja itse on sopivasti unenpöpperössä. Mutta muuten ovat kyllä selvästi erinäköisiä ja luonteeltaankin aivan erilaisia. Niin ja ovathan sisarukset muutenkin usein saman ikäisinä ainakin jonkin verran saman näköisiä. Etenkin kun odotusaikana meille moneen kertaan sanottiin etteivät ole identtisiä ja heti synnyttyään olivat selvästi eri näköisiä, me ollaan ilman muuta ajateltu, etteivät ole identtisiä. Ja toisaalta ollaan ajateltu, että olisiko sillä mitään väliäkään vaikka olisivat, yksilöitä kun kuitenkin ovat. 

Oon jostain ennenkin kuullut, että tuo samaa sukupuolta olevien di-di -kaksosten identtisyys pitäisi varmistaa. Tästä samasta asiasta mainittiin eilen Suomen monikkoperheiden Facebook-sivuillakin. Siellä asia oli muotoiltu niin, että tieto identtisyydestä olisi näiden monikkojen oikeus. Me ei olla vaimon kanssa keksitty mitään syytä, miksi tuo identtisyys pitäisi meidän takia selvittää. Ja maksaahan se dna-testi noin 100euroa/mukelo. Mieluummin me ostettaisiin pojille jotain muuta kivaa noilla rahoilla. Eri asia kuitenkin on, jos tuo tieto identtisyydestä tai epäidenttisyydestä on pojille itselleen tärkeä. Siinä tapauksessa  tietysti voitaisiin asia selvittää. Mutta toisaalta, koska ovat niin selvästi erinäköisiä, voivatko silloin edes olla identtisiä? Ja edelleenkin, me vaimon kanssa ajatellaan asiasta niin, että meillä on kaksi pientä poikaa, jotka ovat erinäköisiä, yksilöitä ja omia persooniaan; tätä he ovat riippumatta siitä, ovatko identtisiä vai eivät. 

Jos tätä sattuu lukemaan joku identtinen kaksonen, kaksosten vanhempi joka on lasten identtisyyden selvittänyt, tai joku muu jolla on omakohtaisia kokemuksia asiasta, kuulisin tästä ajatuksia erittäin mielelläni. Vaikka meille vaimon kanssa tuolla mahdollisella identtisyydellä ei sinänsä ole merkitystä, ei sitä voi kieltää, etteikö asialla saattaisi olla pojille merkitystä jossain myöhemmässä vaiheessa. Etenkin jos vanhempana alkavat muistuttaa vielä enemmän toisiaan.