Me ollaan vaimon kanssa monesti naurettu tuota sanahirviötä sateenkaarimonikkoperhe. Jos perhemuodolle on olemassa joku erityinen nimitys se yleensä kertoo, että perheessä on jotain erilaista. Mä haluaisin kuitenkin lähtökohtaisesti ajatella, että ylipäätään on olemassa monenlaisia perheitä. Ja nykyään tuntuukin, että huomattava osa perheistä kuuluu johonkin "ryhmään" tai "vähemmistöön". Myös lapsille mä haluasin ensisijaisesti opettaa, että on olemassa paljon erilaisia perheitä, ja kaikki ovat yhtä arvokkaita. 

Sen lisäksi että on hyvä, että lapset ja myöskin me aikuiset nähdään erilaisia perheitä, on myös hyvä välillä nähdä samanlaisia perheitä, kuin oma. Esimerkiksi kaksosarjessa tulee vastaan monia sellaisia juttuja, joita yhden lapsen kanssa ei ehkä tule. Ja sateenkaariperheenä sitä luonnollisesti kohtaa paljon sellaisia asioita, mitä muissa perhemuodoissa ei tule vastaan. Niinpä ollaankin perheenä käyty sekä monikkoperhetapaamisissa, että sateenkaariperheiden tapaamisissa. 

Monikkoperheiden tapaamisissa on ensinnäkin hauska nähdä sekä muita vauvaikäisiä kaksosia, että myös niitä jo hieman vanhempia kaksosia. Mielenkiinnolla sitä kuitenkin odottaa, millainen parivaljakko meidän pojista kasvaa. Toisaalta iso anti noissa tapaamisissa on muiden vanhempien tapaaminen. Kuitenkin näin kaksosten äitinä sen parhaan vertaistuen vauva-arkeen saa toiselta kaksosten äidiltä. Vastaavaa vertaistukea löytyy myös Facebookin monikkoäitien ryhmistä. Etenkin hieman vanhempien kaksosten äideiltä on mahdollista saada ne kaikkein kullanarvoisimmat vinkit arkea helpottamaan. Muilta monikoiden äideiltä saatu vertaistuki on ainakin mulle paljolti hyvin käytännönläheistä. Ihan nyt vaikka sellaisia pieniä arjen ongelmia, että jos tandemina imetettäessä toinen lapsista saa rintaraivarit ja toinen imee tyytyväisenä, mitä kannattaa tehdä. 

Vertaistuki sateenkaariperheiden tapaamisissa on ainakin jossain määrin erilaista, kuin monikkotapaamisissa. Sateenkaariperheiden tapaamisissa vertaistuki on enemmän henkisellä tasolla arjen ajatusten jakamista. Yksi syy tähän on tietysti jo se, että sateenkaariperheet ovat voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Meidän käytännön arki on tällä hetkellä enimmäkseen kaksosperheen vauva-arkea, eipä tuo sateenkaari siinä imetyksessä, vaipparallissa tai yövalvomisissa pahemmin pilkahtele. Kuitenkin muiden sateenkaariperheellisten kanssa on hyvä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia vaikka siitä, miten perhettä on eri ammattilaisten taholta kohdeltu, miltä tuntuu kun lastensuojelusa tehdään kotikäynti perheensisäiseen adoptioon liittyen tai miten sateenkaari-isovanhemmat ovat ottaneet roolinsa. Mä myös uskon, että kun pojat tästä kasvavat, tulee sateenkaariperheiden tapaamisista erityisen tärkeitä myös heille. Hienoa, että pojilla tulee olemaan mahdollisuus tavata muitakin lapsia, joiden perheessä on kaksi äitiä.