Eilen maanantaina SuomiAreenalla pitämässään puheessa arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi seksuaalivähemmistöiltä anteeksi heihin kohdistettua käytöstä. Kun anteeksipyyntö tulee julkisesti tällaiselta taholta, sillä on väkisinkin merkitystä. Ja on pakko sanoa, että näköjään arkkipiispalla on enemmän munaa, kun monella keskivertopoliitikolla. Monet poliitikot kun tunnetusti tykkäävät lätistä ympäripyöreitä ottamatta oikeasti kantaa asioihin, etenkin jos vaalit ovat tulossa.

Harmi, etten tuota puhetta päässyt kuulemaan. Näin kuitenkin illalla telkkarista Mäkisen haastattelun. Hän puhui hyvin siitä perustavaa laatua olevasta ongelmasta, mikä on pohjana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelulle. Aikaisemmin kohtelu on saattanut olla jopa aktiivisen julmaa, mutta nykyään ongelmana on nimenomaan toiseuttaminen. Seksuaalivähemmistöt ovat "ne" tuolla jossain, ja sitten ovat muut ihmiset. Ongelma lähtee siis jo perusasenteesta, missä seksuaalivähemmistöt suljetaan tavallaan ulkopuolelle. Tätä taustaa vasten seksuaalivähemmistöjen tasavertainen kohtelu on luonnollisesti hankalaa, koska perusasetelmana jo on, että "he" ovat jotenkin ulkopuolisia ja eriarvoisia.

Arkkipiispa Mäkinen esitti toiveen, että hänen lausumaansa anteeksipyyntöön yhdyttäisiin muuallakin yhteiskunnassa ja kirkossa. Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, eikö kristinuskossa ole hyvinkin keskeisessä osassa juuri lähimmäisenrakkaus. Ja tämä on omalla tavallaan kehoitusta juuri siihen, että pidetään huolta ihan jokaisesta ja rakastetaan lähimmäistä. Vaikka kyse onkin kirkonmiehen esittämistä ajatuksista, kyse ei kuitenkaan ensisijaisesti ole uskonnosta. Ennen kaikkea asiassa  on kyse inhimillisyydestä ja kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Se, että anteeksipyynnön esitti juuri arkkipiispa, on vain lisämauste asialle. Tämä ei myöskään voi olla vaikuttamatta asenteisiin sekä kirkon sisällä, että yhteiskunnassa muuten. Esimerkiksi eduskunnasta löytyy kaikenlaisia tekopyhiä jeesustelijoita, jotka oikeasti voisivat ottaa tästä asiasta opikseen, ellei sitten ole liian kiire, että varmasti ehtii heittämään sen ensimmäisen kiven.

Mediassa pohdittiin heti eilen, miten arkkipiispa Mäkisen anteeksipyyntö vaikuttaa tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyyn syksyllä eduskunnassa. Tässäkin kohtaa muistettakoon, että edelleenkin tasa-arvoinen avioliittolaki on eri asia, kuin kirkkohäät, eikä näitä kahta asiaa pidä missään tilanteessa sekoittaa keskenään. Joku vaikutus tällä kannanotolla tulee kuitenkin epäilemättä olemaan. Tämä toivottavasti ravistelee vanhoja asenteita ja saa sekä kansanedustajat että tavallisemmatkin tallaajat näkemään, että tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kyse nimensä mukaisesti juuri tasa-arvosta ja siitä miten lainsäädännönkin pitäisi suhtautua kaikkiin ihmisiin tasa-arvoisesti, jättämättä ketään ulkopuolelle. Mistään syystä.