Mä oon jo ennen raskautta ajatellut, että haluaisin ehdottomasti imettää, jos se vain suinkin ottaa onnistuakseen. Kun sitten tuli tieto kaksosuudesta tajusin aika pian, että se saattaa tuoda lisää haasteita myös imettämiseen.

Mä ajattelen, että imettäminen olisi se kaikkein luonnollisin ja luonnonmukaisin tapa ruokkia vauvaa. Vaikka korvikkeellakin kasvaa ihan varmasti terveitä lapsia, on äidinmaidossa kuitenkin vasta-aineita ja muita juttuja, mitä korvikkeesta ei saa. Imettäessä eväät on myös aina mukana oikean lämpöisinä, pilaantumista ei tarvitse pelätä ja pullojen pesurallia on vähemmän. Monessa paikassa myös puhutaan siitä, miten imettäminen tukee kiintymyssuhteen syntymistä äidin ja lapsen välille.

Toisaalta mä tiedostan kyllä senkin, että imettämiseen, etenkin kaksosten, voi liittyä monta ongelmaa. Yksi on tietysti se, että jos vauvat syntyvät kovin paljon ennen aikojaan eikä heitä ole heti alkuun mahdollista saada rinnalle tai eivät jaksa vielä rintaa imeä, imetyksen aloittaminen on paljon haastavampaa ja paljolti siitä pumppausrumbasta kiinni. Onneksi meidän pojat tulevat syntymään sen verran hyvillä viikoilla, että ellei heti niin varmasti aika pian kuitenkin heidät rinnalle saa. Sitten on tuo sektioasia. Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, maidon nousu rintoihin tapahtuu yleensä hitaammin jos tehdään sektio, verrattuna normaaliin alatiesynnytykseen. Ja näillä näkymin sektioonhan tässä ollaan kovaa vauhtia menossa, ellei tuo meidän A-poika viime hetkillä keksi sitä puolivolttia heittää ja hankkiutua raivotarjontaan. Sektio ei toki ole mikään este imetykselle, mutta saattaa alkua vaikeuttaa. Sitten on tietenkin ihan jo esimerkiksi se, riittääkö maitoa ja etenkin kahdelle vauvalle, sekä monia muita imetyksen onnistumiseen vaikuttavia juttuja.

Mua on ihan alusta asti vähän ärsyttänyt se, että niin monessa paikassa ja kovin helposti (myös ammattilaisten suusta) puhutaan siitä, ettei imetyksestä saa stressata, ja jos se ei heti onnistu niin korviketta sitten kehiin vaan. Kun se pointti olikin siinä, että mä haluaisin imettää ja kaipaisin jo etukäteen tietoa siitä, miten imetyksessä on voi onnistua mahdollisimman hyvin. Tässä viime kuukausien aikana oonkin sitten lueskellut kaikkea mahdollista imetykseen liittyen. Tilasin myös Suomen monikkoperheet ry:ltä Monikkolasten imetys -oppaan. Siinä on keskitytty niin erityispiirteisiin, mitä liittyy juuri monikkolasten imettämiseen, kuten vaikka imetysasentoihin ja siihen imetetäänkö lapsia samassa vai eri rytmissä. Blogin kautta oon myös saanut kuulla arvokkaita kokemuksia näistä asioista, kiitos niistä! Eli sikäli kuin imettämiseen ja sen onnistumiseen voi valmistautua, mä oon toivottavasti parhaani tehnyt.

Sitten on toinen asia, mistä löytyy älyttömän vähän tietoa, suomeksi ei oikeastaan mitään. Se on tuo naisparien sosiaalisen äidin imettäminen. Varsinkin alkaraskaudesta puhuttiin tästä paljon. Ilmeisesti maidontulon käynnistäminen ei-synnyttäneeltä naiselta ei ole mikään mahdottoman hankala juttu, sen voi saada aikaan jo ihan pelkästään rintoja stimuloimalla tai viimeistään lääkkeellisesti. Tällöin tuolla maidolla ei tosin kai ole niinkään ravitsemuksellista merkitystä, vaan kyse on enemmänkin juuri siitä lapsen rinnalle ottamisesta ja suhteen luomisesta. Vaimo pohti tätä imetysasiaa eniten tuon kiintymyssuhteen rakentumisen kannalta. Ja tokihan me molemmat halutaan, että lapset voisivat kehittää yhtä läheisen suhteen meihin molempiin. Toisaalta vaimo haluaa myös olla osallisena lasten ruokkimisessa, muutenkin kuin pelkästään auttamassa tarvittaessa. Ruuan (siis maidon) antaminen on kuitenkin etenkin ihan pienten vauvojen kanssa keskeinen asia suhteen rakentumisessa ja ensimmäinen konkreettinen asia, mitä lapselle voi antaa. Pohdintojen jälkeen vaimo ei kuitenkaan ole kokenut tuota varsinaista imettämistä mitenkään itselleen ominaiseksi tai omaksi jutukseen. Kiintymyssuhteen rakentumista kun ollaan pohdittu, ollaan päädytty siihen, että sitä itse imetystä tärkeämpää on ihokontakti lapsen kanssa. Vaimo voi siis ottaa pojat, yhdessä tai erikseen, ihoa vasten, vaikka ei imettäisikään. Ja koska vaimo haluaa osallistua lasten ruokkimiseen, se tehdään sitten pullosta. Jos mahdollista toivottaisiin myös, että siinäkin tapauksessa pullossa olisi mun omaa maitoa; rintapumppu on siis jo hankittuna. Kuitenkin etenkin siinä tapauksesssa, että imetys onnistuu vain osittain (tai ei ollenkaan), pulloon voi sitten laittaa korviketta.

Jos jollain on antaa hyvin vinkkejä kaksosten imettämiseen liittyen, kuulisin oikein mielelläni, tai ylipäätään jos on niitä vinkkejä imetyksen onnistumiseen. Samaten jos täällä käy joku, jolla on kokemusta tuosta sosiaalisen äidin imettämisestä, siitäkin kyllä erittäin mielelläni kokemuksia kuulisin.