Niinhän se puoliväli, eli rv20 tuli ja samantien jo menikin! Ja itse asiassa, nyt ollaan jo periaatteessa vähän ylikin puolivälin, koska eivätpä ne kaksosvauvat kyllä anna odottaa itseään sinne rv40 asti. Kyllähän tässä matkaa vielä on ja kesään melkoisesti aikaa. Toisaalta tuntuu taas, että aika on mennyt ihan hirvittävän nopeasti. Vastahan me oltiin inseminaatiossa, tehtiin positiivinen raskaustesti ja kuultiin kaksosista. Ja nyt on jo puolet takana! 

Mä olen nauttinut aivan hirveästi raskaana olemisesta! Siitäkin huolimatta, että migreeni vaivasi ensimmäiset 14 viikkoa ja nyt alkaa tulla kaikkea muuta pientä vaivaa. Onhan raskaus kuitenkin ihan ainutlaatuinen aika elämässä. Ja on oikeasti aika hurjaa miettiä, miten paljon masussa tapahtuu koko ajan, miten hirveää vauhtia Tyypit kasvavat ja kehittyvät. Vaikka masu kasvaa ihan silmissä, tykkään siitä päivä päivältä yhä enemmän. Kyllähän painoakin on tietysti jonkun verran tullut, mutta käytännössä kaikki on kyllä tullut mahaan. Niin ja tisseihin. 

Mulla on itse asiassa nyt loma. Ensin pidän viikon talvilomaa, ja siihen päälle sitten vielä viikon ensi kesän kesälomia. Ja lomat tulivat kyllä nyt oikeasti tosi hyvään saumaan! Periaatteessa mun vointi on oikein hyvä. Mutta nyt kun jouduin töissä olemaan paljon liikkeellä, nostelemaan ja kantamaan, niin kyllähän se selässä tuntui. Myös pitkä istuminen alkaa käydä selän päälle. Samoin lonkat ja nivuset särkevät rasituksessa jo melko helposti. Toivoisinkin, että jos nyt lomalla saisi vähän selkää parempaan kuntoon, niin jaksaisi siellä töissäkin sitten vielä jonkun viikon. Nyt kun liikunta on muuten vähentynyt, olisin halunnut mammajoogaan. Ainoa täälläpäin kokoontuva ryhmä on kuitenkin arkisin ja aamupäivällä, eli käytännössä niin kauan kuin on töissä, sinne on turha havitella. Lainasin kuitenkin kirjastosta kirjan aiheesta ja itsekseni sitten olen yrittänyt liikkeitä tehdä. Eihän se sama ole, kuin jos ohjauttuna tekisi, mutta tyhjää parempi kuitenkin. Ja jos sitten saisi kroppaa ja etenkin selkää pidettyä mahdollisimman hyvässä kunnossa. Samoin tuo hengittelyn treenaaminen on tässä kohtaa varmasti aika hyvä juttu. 

Pakko on myös myöntää, että musta on tullut HIDAS. Kyllähän mä vielä aika hyvin jaksan kävellä, mutta kyllä se on armottoman hidasta. Ja jos yrittää tiivistää askelta liikaa, mahassa alkaa tuntua pahalta. Vaimo ei valita, mutta totesi kyllä viikko sitten, että kuulemma pitää jo alkaa huomioimaan pukeutumisissa, jos on mun kanssa ulkona liikkeellä. Kuulemma kävelen niin hitaasti, että hänelle ehtii tulla jo kylmä... Meidän koira KMV sen sijaan ei valita. Lenkillä kun nykyään on paljon aikaisempaa enemmän aikaa nuuskia kaikki kylän pissit ja muut hajut.

Tässä vielä puolivälin masukuva. Vähän kyllä hirvittää, että jos se on jo nyt näin iso, minkä kokoinen siitä ehtii tullakaan. Iho alkaa olla melkoisen kireällä, ja vaikka ahkerasti olenkin rasvannut, eiköhän niitä raskausarpia ala kohta rytkähdellä. Mutta silti, kyllä mä vaan niin kovasti vauvamasusta tykkään. :)

1891117_10152232523872867_1833581533_n-n