Niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, mä työskentelen kahdessa eri yksikössä. Ja koska molemmissa on omat esimiehet, mulla on siis periaatteessa kaksi pomoa. Luonnollisesti hommat on sitten jaettu niin, että vaikka molempien alaisuudessa työskentelenkin, niin pomoista toinen on määrätty siksi, jonka kanssa hoidan kaikki käytännön asiat, niin kuin vaikka lomat. Ja tosiaan, toinen näistä yksiköistä on hyvinkin suvaitsevainen, ja toisessa taas erilaisuutta katsotaan vähintäänkin hitaasti.

Meillä on töissä pari muutakin raskaana olevaa, jotka olivat sitten selvitelleet, että koska meillä kaikilla alkaa äitiysloma kesälomakaudella, osa ensi kesän lomista kannattaisi ehkä pitää jo ennen äitiysloman alkua. Mulla nyt ei sinänsä ole vielä kiire minkään äitiysloma- tai muidenkaan käytännön asioiden hoitamisen kanssa, mutta tähän loma-asiaan jotenkin heräsin. Nyt kun vointi on vielä hyvä, olisi oikeastaan kiva pitää jokunen viikko lomaa tässä melko pian, jos se vain olisi mahdollista.

Eli siis meninpä juttelemaan pomon kanssa asiasta. Pomo jonka kanssa näitä käytännön asioita hoidan, on siinä ei niin suvaitsevaisessa yksikössä. Mä olin myös jotenkin olettanut, että eiköhän sekin ole jo mun raskaudesta kuullut, koska kaikki muutkin siitä tietävät. Marssein siis pomon koppiin ja täräytin, että kun mulla alkaa äitiysloma kesäkuun alussa, voisinko pitää kesälomia pois tässä heti kohta. Pomo kääntyi katsomaan mua, suu jäi auki, eikä kyennyt sanomaan yhtään mitään. Hiljaisuuden leikkasi ainoastaan pomon päästä kuuluva raksutus, kun hän selkeästi kelasi että mitäs helvettiä... Tätä hiljaisuutta suu auki kesti niin pitkään, että mulla oli jo tekemistä, etten alkanut hymyillä, tilanne oli kuin suoraan jostain sketsisarjasta.  Lopulta pomo säi änkytettyä ainoastaan, että "joo, kyllä se sopii". Mä sitten varovasti yritin kysellä, että oikeastiko onnistuu ihan näin vain, koska niitä lomia tulee sitten aika monta viikkoa (mulla on talvilomaakin vielä pitämättä), ja mä oikeasti voisin aloittaa niiden pitämisen seuraavan kuukauden sisällä. Taaskin tuijottava pomo sai suun kiinni ainoastaan siksi aikaa, että totesi ainoastaan "juu, sopii". Sanoin sitten, että jos palaan lähipäivinä asiaan. Ajattelin, että saapa hänkin aikaa sulatella asiaa. Menin siis seuraavaana päivänä ilmoittamaan, milloin lomat pitäisin. Jälleen pomo ei kyennyt sanomaan juuri muuta, kuin "juu, sopii". Eli jos tässä jonkun viikon jaksaa vielä painaa töitä, mulla onkin sitten lomaa aika mukavasti. :D Tajusin kuitenkin, ettei pomo oikeasti osannut suhtautua raskausuutiseen ollenkaan tai mitenkäänpäin. Hänen ajatusmaailimaansa ei ilmeisesti ainakaan ennen tätä ollut mahtunut sellainen mahdollisuus, että naisparitkin tekevät lapsia. Missään kohtaa hän ei myöskään esimerkiksi kysynyt laskettua aikaa tai milloin suurinpiirtein olisin äitiyslomalle jäämässä. Mutta lopultakin mua vain huvitti koko episodi, niin koomista se oli.

No, kun sain nuo lomat tietooni, menin luonnollisesti tuon toisen pomon juttusille ilmoittamaan, milloin olen lomalla. Ja nyt ollaan siis siellä suvaitsevaisessa yksikössä. Pomo otti lomat ylös, istutti mut alas ja aloitti kyselemällä vointia ja miten raskaus on muuten mennyt. Sen jälkeen hän sujuvasti jatkoi kysymällä "mikäs se sun puolisosi nimi olikaan". Kerroin vaimon nimen ja tästä päästiinkin sitten sopivasti asiaan.. Pomo totesin, että saako hän kysyä sulta asioista ihan suoraan, ja sanoin että tottakai, parempi että asioista kysytään multa itselta ja suoraan, ja mielelläni kerron jos joku asia kiinnostaa. Seuraavan reilun puolen tunnin aikana kävin sitten keskustelun, mitä en ikinä olisi uskonut pomoni kanssa käyväni. Pomo kyseli ihan suoraan naisparien lasten tekemisestä ja lisäksi puhuttiin sitten homoista yleensä. Keskustelu oli oikeasti vain ja ainoastaan myönteinen ja hyvässä hengessä käyty. Pomo tuntui jonkin verran jo asioista tietävänkin, ja suhtautui kaikkeen vielä myönteisemmin  ja suvaitsevaisemmin, mitä mä olin odottanut. Mutta siitä huolimatta, on kyllä jonkin verran hämmentävää keskustella yhtäkkiä kesken päivän pomon kanssa spermasta. :D Lopulta pomo heitti vielä pöytään kortin, mitä mä en ollut odottanut, ja mitä kyllä arvostan suuresti. Hän totesi, että hän ei ole koskaan kuullut, että musta olisi puhuttu millään tavalla negatiiviseen sävyyn. Samoin hän uskoo ja toivoo, että tämä työyhteisö on sellainen, jos erilaisuutta suvaitaan ilman ongelmia. Tässä kohtaa mun oli myös pakko antaa palautetta, että juuri näin on aina ollutkin. Tuossa yksikössä mulle ei ole koskaan tullut mitään negatiivista vastaan siihen liittyen, että satun olemaan lesbo.

Tuo viimeksi mainittu asia on oikeasti ihan mielettömän tärkeä juttu. Jos puhutaan suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta työpaikalla, esimiehen asenne ja suhtautuminen on ihan ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Tässä nyt hyvänä esimerkkinä nämä kaksi pomoa: toinen ei osannut suhtautua lesbon raskauteen ollenkaan ja siinä työyksikössä olen saanut melkoiset määrät paskaa niskaan asiaan liittyen, toinen taas suhtautuu erilaisuuten luontevasti ja myönteisesti ja kyselee sujuvasti spermasta, sekä esittää vielä ajatuksia liittyen suvaitsevaisuuteen koko työyhteisössä, missä mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia asiaan liittyen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoinen asema työpaikoilla vaatii juuri tätä: esimiehiä jotka kantavat huolta siitä, että tasa-arvo työpaikoilla toteutuu. Mä olen myös pitkään ihmetellyt, miten samassa talossa eri yksiköissä voi suhtautuminen erilaisuuteen olla näin erilaista. Ja tässähän se vastaus taitaa olla; jos esimies oikeasti kantaa huolta tasa-arvosta työpaikalla, se kyllä välittyy myös työyhteisöön.