Äkkiä ne päivät vaan menevät! Juuri vastahan me tehtiin se positiivinen raskaustesti, ja nyt oli jo aika mennä ensimmäiselle äitiysneuvolakäynnille. Tuon ensimmäisen käynnin ajankohta ilmeisesti vähän vaihtelee kotikunnan mukaan, niin kuin käytännöt tietysti muutenkin. Me oltaisiin haluttu mennä ekalle neuvolakäynnille yhdessä, mutta vaimon työn takia se ei onnistunut. Jatkossa olisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkoitus käydä myös neuvolassa yhdessä.

Ensimmäistä neuvolakäyntiä varten olin jo saanut postissa esitietolomakkeen, mikä tässä yhtenä iltana sitten vaimon kanssa täytettiin. Siinä kyseltiin lähinnä perustietoja terveydestä. Ja luonnollisesti tuo kaavake käytiin sitten läpi. Lisäksi terveydenhoitaja kyseli voinnista, elämäntilanteesta ja työstä. Hemoglobiini, paino ja verenpaine katsottiin myös. Lisäksi jouduin täyttämään päihteiden käyttöön liittyvän kyselyn. Verikokeitakin otettiin, ainakin nyt veriryhmä ja vasta-aineet, HIV, B-hepatiitti ja kuppa. Myös ruokaan ja liikuntaan liittyviä asioita käytiin läpi. Samaten suuhygieniasta puhuttiin, ja hammashoitolasta lähetetäänkin kaikille ensisynnyttäjille automaattisesti kutsu, jos siihen antaa luvan. Neuvolasta sain lisäksi mukaan melkoin kasan luettavaa raskauteen liittyen. Ja äitiyskortin sain tietenkin myös.

2013-11-22%2013.18.52-normal.jpg

Mä olin myös jo varautunut siihen, että joudun jossain vaiheessa sokerirasitukseen, koska sinne taidetaan nykyisin passittaa kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät. Sitä ei kuitenkaan tiennyt, että jos on pco ja tarpeeksi ikää, sinne sokerirasitukseen joutuu kaksi kertaa, alku- ja keskiraskaudesta. Voi miten mukavaa... :P Mutta eiköhän siitäkin selvitä. Lisäksi kyselitiin meidän halukkuutta sikiöseulontohin. Ja kyllä me meinataan noihin seulontoihin osallistua, kutsu tuohon rv 12 paikkeilla olevaan ultraääneen tulee sitten postissa.

Mua vähän jännitti etukäteen, miten muhun, meihin ja meidän tulevaan perheeseen neuvolassa suhtaudutaan. No, ihan turha oli näköjään jännittää, koska kokemus neuvolasta oli pelkästään positiivinen. Terveydenhoitaja kyseli multa hoidoista, ja miten me jaksettiin niiden ajan. Esitietolomakkeeseen toiveiden kohdalle mä olin laittanut toivovani, että meitä molempia tullaan kohtelemaan lapsen äiteinä. Ja terveydenhoitaja kyllä hyvin luontevasti otti esiin juuri naispariin liittyviä asioita. Vastaanotolla oli mukana myös terveydenhoitajaopiskelija, joka hoiti osan haastattelusta. Hän jäi muutamaan kertaan selkeästi miettimään, että "onpas ikävää kun näissä joissain esitteissä puhutaan vain isästä". Kuittasin sen sitten vaan hymyilemällä, että me ollaan kyllä totuttu sellaiseen. Mun mielestä oli kuitenkin tärkeää, että sain yhden tulevan terveydenhuollon ammattilaisen miettimään, että kaikki perheet eivät ole samanlaisia, ja miten erilaisia perheitä voisi ottaa huomioon. Sen käsityksen mukaan mikä mulla on tämänpäivän sosiaali- ja terveysalan opetuksesta (ja se on aika hyvä käsitys), siellä olisi kuitenkin paljon parantamisen varaa siinä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä voitaisi ja pitäisi ottaa huomioon. Jatkossakaan mulla ei ole siis mitään sitä vastaan, jos joku alan opiskelija haluaa olla vastaanotoilla mukana.

Eli varsin hyvä mieli jäi ekasta neuvolakäynnistä. Jatkossa toivottavasti voidaan mennä vastaanotolle yhdessä. Seuraava neuvolakäynti onkin sitten lääkärille muutaman viikon päästä. Sitä ennen olisi kuitenkin vielä tuo varhaisulta klinikalla Tampereella.