Taas käytiin ultraäänessä, toiveissa jo kovasti tuo viiden inseminaatio. Ja oikein hyvältä näytti! Eli johtofollikkeli löytyi, ja olipa vielä selvästi isompi kuin viime kierrossa tähän aikaan. Jälleen sitten soittelin klinikalle, ja inseminaatio sovittiin myöhemmin tälle viikolle. Tuon ultran jälkeen vaimo totesi, että häntä vähän jotenkin jännittää. Asiasta sitten hieman tarkemmin kyselin, että mikäs nyt niin jännittää. Eihän tämä ole enää tässä vaiheessa mitenkään uusi tilanne meille. Vaimo sitten totesi jotenkin vähän hämmentyneenä, että "musta tuntuu, että me saatetaan onnistua tällä kertaa ja meille ihan oikeasti tulee vauva.." Toivottavasti vaimon vaisto olisi tässä kohtaa oikeassa!

Samaan vauhtiin lisää hämmennystä aiheutti myös luovuttajan vaihtuminen. Tähän tulevaan inseminaatioonhan ei alunperin löytynyt juuri meidän kriteerejä täyttävää luovuttajaa. Melko lähelle osuvan kelpuutimme kuitenkin. Tänään sitten kävi ilmi, että mua oli viime viikolla yritetty kiinni. Ilmeisesti olen ollut töissä ja puhelin on ollut ilman kuuluvuuksia tms., kun multa on mennyt koko asia ohi. Kuitenkin, tuon luovuttajan kohdalla oli tullut jotain ongelmaa, eikä hän ollut enää käytettävissä. Klinikalta ei kerrottu asiasta sen enempää, voi olla etteivät edes tienneet. Nyt kysymys kuuluikin, kelpaako meille luovuttaja, joka sitten jo hieman selvemmin poikkeaa noista meidän kriteereistä. Hetken oltiin vähän hämmentyneitä, mutta aika nopeasti todettiin, että kyllä kelpaa. Ei tuo uusi luovuttaja kuitenkaan niin radikaalisti poikennut meidän kriteereistä, että olisi kannattanut lähteä koko inseminaatiota perumaan. 

Eli nyt sitten taas peukut ja varpaat pystyyn, että inseminaatiokin sujuu hyvin, ja jo tällä kertaa tärppää!