Meillä on jo jonkin aikaa ollut suunnitelmissa, että makkarissa pitäisi tapetoida. Ollaan kyllä kovasti pidetty tuosta nykyisestä tapetista. Ongelma on ollut, että siitä ovat pitäneet meidän kissatkin... Kun siitä oli ensimmäinen iso suikale revitty irti, me paikattiin se melko hyvällä menestyksellä. Toisella kerralla ei sitten enää viitsitty paikata, ei siitä olisi enää siistiä saanut kuitenkaan. Niinpä mä raahasin vanhasta isosta ikkunasta tuunatun taulun tuon repaleen eteen odottamaan aikaa, että uskalletaan tapetoida koko seinä uudestaan.  Nyt kissat alkavat olla jo hieman vanhempia, ja tuota tapettien ja muunkin repimistä tapahtuu vähemmän. 

Ollaan myös jo aikoja sitten tiedostettu se asia, että viimeistään siinä vaiheessa kun sitä perheenlisäystä olisi toivottavasti tulossa, meidän pitää tehdä makkariin tilaa ainakin pinnasängylle. Ensin oltiin ajateltu, että siinä vaiheessa kun mä lopultakin olen raskaana, me tehtäisiin makkariin tilaa ja samalla tapetoitaisiin tuo seinä. Tilan raivaaminen tarkoittaa lähinnä sitä, että toisesta sohvasta pitää hankkiutua eroon, jotta saadaan kirjahylly makkarista olkkariin, ja makkariin lisää tilaan. Tuo sohva, mistä päätettiin hankkiutua eroon on myös sellainen, mistä meidän kissat (etenkin Paronitar) ovat pitäneet kovasti: sitä on kynsitty siihen malliin, että pahimmista kohdista on täytteet pihalla. Niinpä sitä on turha yrittää myydä tai kierrättää mitenkään, se joutaa suoraan kaatopaikalle. 

Vaikka mä en vielä raskaana olekaan, niin jonkin näköinen pesänrakennusvietti on kyllä kova. Ja koska saatiin vanhalle sohvalle kuljetus järjestymään, päätettiin hankkiutua siitä eroon jo nyt. Kun sohva lähti, luonnollisesti kirjahylly oli pakko heti raahata uudelle paikalleen olohuoneeseen. Ja suunniteltiin jo, että huomenna mennään katsomaan niitä tapetteja. Nyt ollaan sitten tuijoteltu tuota ylimääräistä tilaa makkarissa. Nyt nimittäin tajuttiin myös, että vaikka tarkoitus oli nyt ihan vaan järjestää huonekaluja vähän tarkoituksenmukaisemmin, me tehtiin oikeasti jo tilaa pinnasängylle. Jotenkin sitä ei haluaisi mennä liikaa asioitten edellen: tämä aikaa odottaessa on muutenkin pitkä. Vaikka sitä ei tietoisesti ja tarkoituksella vielä valmistaudukaan vauvan tuloon, näköjään sitä tekee jo vähän vahingossa. Ja kyllähän se vauvakuume melkoisen kova onkin! Siinä vaiheessa kun sitten tärppää, voi antaa itselleen ihan oikeasti luvan alkaa valmistautua vauvan tuloon. Sitä odotellessa voi sitten vaikka puolivahingossa järjestellä paikkoja pinnasängylle ja muuta vastaavaa.