Kääk!! Enää kaksi kuukautta häihin! Kovasti ollaan tietysti innoissamme, mutta mitä lähemmäs tuo päivä hiipii, sitä enemmän alkaa kyllä jännittääkin.

Järjestelyt alkaa olla ihan kohtalaisen hyvässä vaiheessa. Paikkahan me varattiin keväällä. Vaatteet vaativat hieman fiksausta vielä, mutta niiden tilanne on melko hyvä. Pitopalvelun kanssa ollaan tehty alustavat suunnitelmat ruuan suhteen. Koska ollaan itse kasvissyöjiä, ruuasta tulee luonnollisesti hyvin kasvispainotteinen. Ei me osattaisi edes kuvitella, että meidän häissä olisi tyyliin joku kokonainen possu vartaassa. Tuo valitsemamme pitopalvelu suosii muuten luomua ja Reilua kauppaa, mikä luonnollisesti oli myös yksi aika painava valintaperuste. Kakku tulee eri paikasta, mutta sitäkin varten on jo palaveri sovittuna.

Käräjäoikeudesta tulee notaari suorittamaan parisuhteen rekisteröinnin siellä juhlapaikalla. Ihan tarkkaan ei vielä itsekään tiedetä millainen toimitus siitä tulee, mutta meillä on jo treffit sovittuna tuon notaarin kanssa, joten voidaan sitten puhua yksityiskohdista. Puhuttiin tuossa joku aika sitten myös, että olisi kiva jos joku kuvaisi juhlissa. Molemmat oltiin kuitenkin sitä mieltä, ettei haluta nakittaa sitä kenelläkään meidän vieraalle. Ja toisaalta ajateltiin myös, että koska on kyse meidän tähän astisen elämän tärkeimmästä päivästä, halutaan kunnon kuvia juhlista. Toisaalta myös tiedostettiin se, että tarvitaan ehkä joku ottamaan ne ns. viralliset kuvat meistä. Kuitenkin me ollaan järjestämässä juhlia aika pienellä budjetilla, ja jos haluaa ammattikuvaajan ottamaan viralliset kuvat sekä kuvaamaan juhlaan, se hinta on hyvin nopeasti lähes neljänumeroinen. Muutaman sattuman ja melkoisen tuurin seurauksena törmättiin kuitenkin nuoreen ja lahjakkaaseen kuvaajaan, jolle kuvaaminen on siis vielä harrastus. Hän oli oikein innostuneen oloinen tulemaan meidän häihin kuvaamaan ja mä olin myös kovin innostunut, koska ne kuvat mitä olen häneltä nähnyt, on todella upeita! Ja niin kuin jokainen voi arvata, nuori kuvaaja jolle kuvaus on vielä tässä vaiheessa harrastus veloittaa aika paljon vähemmän, kuin nuo ammattikuvaajat.

Mä en oikeasti ihan kauheasti välitä askartelusta. Mutta eipä siltä ole ihan kokonaan tässä voinut välttyä. Tuo kauniimpi puolisko on onneksi askartelussa ja kaikessa muussakin näpertelyssä mua huomattavasti näppärämpi. Koristeluihin liittyviä juttuja ollaan tehty ja hankitty tässä pitkin kesää. Kutsut saatiin väkerretty viime viikolla ja ne on nyt postissa. Tajuttiin myös, että meillä ehkä pitää olla jonkinlainen lahjalista siinä vaiheessa kun kutsut ovat perillä. Ja sellainenkin sitten kiireellä väsättiin (onneksi on näitä netin hääsivustoja!). Sormusten eteen ei olla vielä tehty mitään konkreettista. Mutta onneksi jo tiedetään mitä halutaan, ja tällä viikolla pitäisi käydä hoitamassa sormusasiat kuntoon. Päivän ohjelmaakin ollaan jo hieman ehditty suunnilla ja se alkaa vähitellen hahmottua.

Eli aika paljon ollaan jo ehditty tehdä, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Vaikka kyseessa on siis lopultakin melko pienet juhlat, kyllä näissä puuhaa riittää! Väkimäärä tulee jäämään alle viidenkymmenen, ja siinä on sitten jo osa lapsiakin. Haluttiin kuitenkin niin, että kutsutaan ainoastaan meidän perheet, isovanhemmat, kummit ja lähimmät kaverit. Eli ne ihmiset, jotka meille on oikeasti tärkeitä. Me ei kumpikaan haluttu lähteä kutsumaan esimerkiksi sukulaisia, joiden kanssa ei olla vuosiin oltu sen suuremmin tekemisissä. Meille oli selvää, että halutaan juhlia meidän tärkeää päivää lähimpien kanssa. Se myös varmasti vaikuttaa juhlan tunnelmaan; uskon ja toivon, että se tekee juhlan tunnelmasta rennon ja lämpimän.

Meidän häissä on tietysti paljon piirteitä ja vaikutteita heterohäistä. Itse asiassa, ei meistä edes kumpikaan ole koskaan ennen ollut naisparin häissä! :D Koska kuitenkin kyseessä on selvästi erilainen juhla kuin heterohäät, se antaa mukavan vapauden juhlien suunnitteluun. Voi ottaa niitä juttuja sieltä heterohäistä, mitkä itseä miellyttään. Kuitenkaan ei ole millään tavalla velvollisuus tai pakko tehdä jotain asiaa jollain tietyllä tavalla, koska ei naisparin häistä taida oikein (Suomessa ainakaan) olla mitään vakiintuneita käytäntöjä. Eli jokaisella on vapaus suunnitella juuri sellainen juhla, kuin haluaa. Se on oikeastaan aika hienoa, voidaan tehdä meidän tärkeästä päivä joka tavalla meidän näköinen ja sellainen, kuin itse halutaan. Melkoisen hienoa. :)