Käytiinpä pitkästä aikaa leffassa, mutta pakkohan tuo American Vagabond oli nähdä. American Vagabond on Susanna Helken dokumentti, joka kertoo kahden homonuoren tarinaa. James ja Tyler ovat kotoisin ilmeisen ahdasmielisestä amerikkalaisesta pikkukaupungista ja karkaavat paremman elämän toivossa San Franciscoon.

Kotona pojat olivat joutuneet vanhempien ennakkoluulojen kohteeksi ja jääneet ilman hyväksyntää. Niinpä karkaamalla homomaailman pääkaupunkiin San Franciscoon pojat toivoivat löytävänsä hyväksyntää, töitä ja paremman elämän. Totuus oli kuitenkin jotain aivan muuta. James ja Tyler jäävät ilman töitä ja päätyvät elämään kodittomina kadulle monen muun queer-nuoren kanssa. Lopulta pojat palaavat kotiseudulleen ja James joutuu vankilaan harrastettuaan seksiä pari vuotta nuoremman, mutta kuitenkin alaikäisen kanssa. Elokuvan lopussa James pääsee ehdonalaiseen, mutta on leimattu seksuaalirikolliseksi lopuksi ikäänsä.

Elokuva ei tarinaltaan ole mitenkään erityinen tai yllättävä. Yksi parhaista puolista oli kuitenkin poikien kasvutarina ja heidän suhteensä kehitys. Vaikka poikien suhde alkaakin jossain kohtaa rakoilla, se kuitenkin kestää läpi koko elokuvan. Etenkin alussa näitten nuorten poikien suhteessa on jotain silminnähden syvää ja aitoa. Toisaalta oli hienoa, että Jamesin alussa kovin homovastaiselle äidille oli annattu puheenvuoro, ja loppua kohti äiti alkoi vähitellen muuttaa asenteitaan.

American Vagabond ei ole kevyttä elokuvailtaa varten. Se on paikoitellen varsin karu kertomus. Se kertoo miltä tuntuu, kun ei ole tukiverkkoa, ei tulevaisuutta eikä paikkaa mihin mennä. Ehkä siinä onkin juuri elokuvan paras puoli; se kertoo miltä pojista tuntuu. American Vagabond ei ehkä ole parhaita näkemiäni elokuvia, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen.