Joku aika sitten tilattiin Amazonilta muutama kirja. Lähinnä nyt jo senkin takia, että niin suomalaisen kirjallisuuden klassikoissa, kuin käännöskirjallisuudessakaan ei ole pahemmin ylitarjontaa esimerkiksi lesboihin, raskauteen ja äitiyteen liittyen. Ja vinkkinä mainittakoon, että jos kirjat joutuu joka tapauksessa lukemaan englanniksi, niitä ei kannata tilata minkään suomalaisen verkkokaupan tai jälleenmyyjän kautta. On moninkertaisesti halvempaa tilata ne vaikka nyt tuolta Amazonilta, ja vielä Iso-Britanniasta, niin säästää noissa muissa maksuissakin, kun tilaa EU:n sisältä.

Ihan jo nimen perusteella mä halusin tilata Andrea Askowitzin kirjan My miserable, lonely, lesbian pregnancy. Koska jos kirjan nimi luo jotain odotuksia sisällön suhteen, tämähän ei voi olla huono? :) Ja ei se kyllä ollutkaan. Harvoin olen mitään englanninkielistä kirjaa lukenut näin nopeasti loppuun. Teksti oli helppoa, vähän sellaista Sinkkuelämää-englantia, joten ei tarvinnut jäädä jumittamaan liian vaikeisiin sanoihin tai vaikeaselkoisiin ilmauksiin, vaan pystyi keskittymään siihen itse lukemiseen.

Kirja kertoo Andrean raskautta edeltävästä ajasta, itse raskaudesta ja synnytyksestä ja hieman myös synnytyksen jälkeisestä ajasta. Läpi kirjan Andrea on surkea ja yksinäinen, ja kaipaa ex-tyttöystäväänsä. Kirja on kaikessa arkirealismissaan hillittömän hauska. Ja vaikka pohdintoihin luovuttajaan liittyen pystyy tässä itse kukin melko helposti samaistumaan. Kirjassa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, pieni pilke silmäkulmassa. Sen lisäksi, että kirjassa puhutaan raskauteen ja synnytykseen liittyvistä (eikä aina niin miellyttävistä ja mieltäylentävistä) fyysisistä asioista, tilaa on jätetty myös ajatuksille ja tunteille.

Tykkäsin kirjasta kovasti. Ja sitä voi kyllä suositella sekä lapsia suunnitteleville, että niille joille asia ei ole ajankohtainen. Aivan varmasti sopii myös heteroille. :)

 

1378390112785-normal.jpg

 

-----

Edit 8.9.2013

Tuo kauniimpi puolisko luki myös tämän kirjan, ja piti siitä kovasti. Omien sanojensa mukaan jäi suorastaan koukkuun. Hän piti siitä, että kirja oli tositarina, eikä siinä kaunisteltu mitään. Lisäksi se oli hauska, eikä lukemista olisi malttanut millään lopettaa.